PSYKOTERAPIA

on tavoitteellista, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää ammatillista toimintaa. Psykoterapian tehtävänä on tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia ratkaista ongelmiaan. 

Asiakkaan ja psykoterapeutin välisen luottamuksellisen suhteen syntyminen mahdollistaa yhteistyösuhteen, josta asiakas voi hyötyä tarpeenmukaisesti.

Asiakkaan ja terapeutin välinen keskustelu pohjautuu tavoitteisiin, jotka muotoillaan yhdessä asiakkaan tilanteesta lähtien. Tavoitteet mahdollistavat muutoksen tutkimisen terapiaprosessin aikana.

Integratiivinen psykoterapia

on työskentelytapa, joka huomioi asiakkaiden yksilölliset hoidolliset tarpeet terapian eri vaiheissa mahdollisimman hyvin. Tähän pyritään erityisesti painottamalla eri psykoterapiamenetelmille yhteisiä, muutosta tutkitusti tuottavia tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan ja terapeutin välillä.

Terapia toteutuu yhteisenä neuvotteluna sopivista työtavoista ja tavoitteista. Integratiivisen psykoterpeutin ominaisuuksia ovat avoimuus ja joustavuus suhteessa eri psykoterapiateorioihin.


Perheterapia

on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja menetelmä tutkia, ymmärtää ja hoitaa
perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä
esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä.

Perheterapialla pyritään siihen, että ne ajankohtaisen vuorovaikutusverkon rakenteet,jotka ylläpitävät yksilöllistä mielenterveyden häiriötä ja estävät kehityksellisesti rakentavia ratkaisuja, muuttuisivat. Tämä tapahtuu erityisesti tavoittelemalla perheen vuorovaikutuksessa olevia myönteisiä voimavaroja ja mahdollisuuksia.

Perhettä voidaan tavata eri kokoonpanoilla tarpeenmukaisesti.

Perheterapiassa tarkastellaan siis myös yksittäisten perheenjäsenten
yksilöpsykologiaa perhekokonaisuuden lisäksi. Tämä perustuu siihen, että yksilön kehitys kytkeytyy kehityksen mukana kulkevaan ja muuttuvaan
vuorovaikutusverkostoon ja siinä syntyvään käyttäytymiseen ja merkityksiin.